Yhteystiedot

Harjula-Seura

Tilinumero 800026-6578002
IBAN FI20 8000 2606 5780 02

Puheenjohtaja 2018
Paula Huhtala
p. 050 524 9494
paula.huhtala@elisanet.fi

Varapuheenjohtaja
Martti Helojoki
p. 050 528 6512
helomara99@hotmail.com

Harjula-seuran lausunto YVA-selvitykseen

Uudenmaan ELY-keskus

Sanna Andersson ja Liisa Nyrölä
PL110

00521 Helsinki

kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

 

 

Harjula-seura ry

c/o Paula Huhtala

Äespolku 5
01840 Klaukkala.

paula.huhtala@elisanet.fi

gsm 050 524 9494

 

Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys ry

c/o Hannu Laakso

Ketuntie 5

02970 Espoo

hl.hannu.laakso@gmail.com

gsm 0456397886

 

 

 

Viite: Circulation Oy:n YVA-hanke/Sanna Andersson ja Liisa Nyrölä

 

 

Aluksi

Me hankealueen ympäristön asukkaat vastustamme jyrkästi Circulation Oy:n hanketta ja pyydämme, että tässä esitetty huomioidaan YVA-menettelyssä.
Liitteet 4, 5, 6, 7 ja 8, hanketta vastustavat adressit kommentteineen.

 

 

 

  1. 1.    Melu
    Ramboll Oy:n esittämä melusimulaatio (dokumentti päivätty 9.5.2016) on puutteellinen, joten pyydämme, että YVA tarkastelussa otetaan huomioon seuraavaa.

    Melumallinnuksen liikennemäärät ja sääolosuhteet (ilman lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja tuulen suunta) tulisi esittää meluselvityksessä.

    Raskaan liikenteen lisääntyminen nostaa liikennemelutasoa hankealueella. Liikennemäärän kasvu tulisi huomioida murskaustoimintojen ja liikennemelun yhteisvaikutusta arvioitaessa.

    Melumallinnus tulisi tehdä melun leviämistä suosivissa sääolosuhteissa (kylmä ilma myötätuulella); kylmän ilman ja myötätuulen yhteisvaikutuksesta äänitaso saattaa nousta 500 m etäisyydellä melulähteestä 5-20 dB.

    Suunnitellut murskauslaitteistot ovat mobiilimurskaimia. Murskainten sijainti tulee näin ollen vaihtelemaan murskausajankohdan mukaan. Mobiilimurskainten melupäästöjä tulisi tarkastella meluaistimuksen kannalta epäedullisimmissa kohdissa, kuten alueen eteläpuolella ja varatieyhteyksien edustalla.

    Meluselvityksessä tulisi esittää riittävät perusteet kivi- ja puumurskainten impulssimaisuuden huomioimatta jättämiselle; selvityksessä tulisi esittää mittaustulokset murskainten melutason vaihtelusta murskausjaksojen aikana.

    Melumallinnuksessa ei ole huomioitu kauhakuormaajan ja kaivinkoneen kolinasta aiheutuvaa impulssimelua.

    Päällysrakenteena käytettävä asfaltti on maavaimennuksen suhteen kova pinta. Kenttärakenteen pinta on oletettu kuitenkin melumallinnuksessa puolikovaksi.

    Melumallinnuksessa laskentapisteiden väli on 20 m; laskentaverkko pitäisi olla vähintään 5 x 5 m riittävän tulostarkkuuden varmistamiseksi.

    Tulisi myös esittää kartta toimintojen sijoittumisesta alueelle, sekä rakenteet, kuten vallit toimintojen läheisyydessä.

    Melumallinnuksessa ei ole käsitelty lainkaan melun maksimi- ja ääritilanteita, joten ne tulee esittää simulaatioissa.

    Keskiarvoisesti esitetyt toimintojen kestoajat ovat muuta kuin todellisuus.
    Esim. 40 h/viikko on yleistävä. Toiminta voi olla kokopäiväistä, esim. 12 h/d.

    Melu ja varatiet
    Varatieyhteyden ja vaihtoehtoisen varatieyhteyden aukon vaikutusta ei ole huomioitu melusimulaatiossa, vaikka se on oleellinen seikka lähirakennusten melua arvioitaessa.
    Meluvalliin tulee tieyhteyden myötä 40 m -70 m leveä aukko.

    Varatieyhteyksien osalta kokonaisuudessaan tulee tehdä melusimulaatio.





    Melukartta Louhinnan alkuvaihe
    Toiminnan aloitusvaihetta kuvataan vain (Ramboll, melusimulaation liite 3) tilanteessa, jossa kentän eteläosa rakennettuna. 1-2 vuotta kestävä kallion yläosan louhinta on jätetty kokonaan tarkastelematta.
    Louhinta kestää neljä vuotta. Simulaatiossa tulisi osoittaa, miten poravaunu ja kallionmurskauslaitteistot sijoittuvat louhinta-alueella, myös hankkeen alkuvaiheessa.
    Samaten tulisi osoittaa mihin puu- ja kiviaineksen murskaukseen ja käsittelyyn liittyvät toiminnot sijoittuvat alueelle. Jos biopolttoaineenmurskaukselle on eri laitteistot, niiden sijainti tulee osoittaa kartalla.


    Melukartassa nimeltä ”Päiväajan meluvyöhykkeet, Louhinnan alkuvaihe” on poravaunu sijoitettu hankealueen keskelle, ja oletuksella, että sen korkeus merenpinnasta
    olisi 66 m. Yllä olevassa tekstissä mainitaan kallion tasoksi vain 67 m.
    Porausta tullaan kuitenkin suorittamaan kallion päältä, jonka korkeus on
    79.8 m merenpinnasta. Todellisuudessa poravaunu tulee siten olemaan 14 m korkeammalla kuin simulaatiossa on esitetty. Liite 1, Asemakuva ja poravaunun sijoitus

    Kiialankallion yläosan louhinta tulee kestämään 1-2 vuotta, jona aikana porauksen ja räjäytysten melu tulee kantamaan huomattavasti suuremmalle alueelle on simulaatiossa on esitetty.

    Simulaation korjaaminen tältä osin tulee oleellisesti laajentamaan melukartan häiritsevän melun aluetta.


    Melun impulssimaisuus, rikotin
    Rikotus on oleellinen osa murskaustoimintaa. Rikotus on kuitenkin jätetty kokonaan pois mallinnuksesta. Rikottimen melun impulssimaisuudesta johtuen tulee melukarttoihin lisätä +5 dB(A) korjaus ennen kuin tuloksia verrataan raja-arvoihin.
    Samaten +5 dB lisäystä puoltaa viereisen ampumaradan aiheuttama impulssimelu.

    Asuinrakennusten läheisyys
    4 omakotitaloa sijaitsee 300 m suoja-alueen sisäpuolella (20 m -250 m) Circulationin kiinteistön rajasta.
    Suoja-alueen havainnollistamiseksi liitteessä 3 on piirretty näiden neljän asuinrakennuksen 300 m suoja-aluesektorit.
    11 asuinrakennusta sijaitsee 500 m tai sitä lähempänä Circulationin rajasta. Näin suuri asuntojen määrä tulee myös huomioida YVA-menettelyssä.








    Seuraavat tekstin lainaukset ovat Rambollin dokumenteista
    ”BIOTERMINAALI SEKÄ HYÖTYMATERIAALIEN KÄSITTELY- JA SIIRTOKUORMAUSASEMA, NURMIJÄRVI
    SELVITYS HANKKEESTA JA SEN ARVIOIDUISTA YMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSISTA”

    ”BIOTERMINAALI SEKÄ HYÖTYMATERIAALIN KÄSITTELY- JA SIIRTOKUORMAUSASEMA,
    NURMIJÄRVI MELUMALLINNUS”

    Rakentamisen aikainen meluvaikutus
    Ovatko yllä mainitut lukemat päiväaikaisia keskiäänitasoja (LAeq 7-22) vai toiminnan aikaisia keskiäänitasoja (LAeq)?



    Melulaskennassa on käytetty 10 m korkeaa meluvallia murskauslaitteen ja rikottimen itäpuolella. Pysyvätkö nämä melua aiheuttavat kohteet samoilla paikoilla koko toiminnan ajan (4 vuotta)?



    Puuaineksen ja betonimurskauskenttien pohjoispuolella on meluvallit. Väittämä on: Kiviaineksen ja puuaineksen murskausta ei tehdä samanaikaisesti. Miten tämä voidaan taata?




    Puunmurskauksen melun lähtötaso

    Puunmurskaimen äänitehotasona on käytetty yhden laitevalmistajan ilmoittamia äänitehotasoja. Murskauskäytössä on myös laitteistoja, joiden melupäästöt ovat oleellisesti suurempia (LWA 123...124 dB).  Käytetäänkö kohteessa vain laitteistoja, joiden äänitehotasot eivät ole suurempia kuin selvityksessä on esitetty?



    Puu- ja kiviaineksen murskaus sijoittuvat meluvallin viereen. Valli on vain toimintojen itäpuolella.



    Toiminnoissa ei ole mainittu kiviaineksen ja betoniaineksen rikotusta omana melulähteenä. Todennäköisesti tätä toimintaa joudutaan kuitenkin jatkamaan alueen rakentamisvaiheen jälkeenkin.



    Murskaustoiminnot sijoittuvat kolmelta suunnalta meluvallien suojaan. Miten voidaan varmistaa, että murskaustoiminta tapahtuu todellisuudessa näiden vallien suojassa?



    Rikotuksen aiheuttama melu on impulssinmaista. Rikotuksen (isojen kappaleiden pilkkominen hydraulisvasaralla, Rammerilla) ei ole käsitelty raportissa, eikä laskentamallissa.


    Murskauspäivien määrä
    Murskausta tehdään keskimäärin 40 h / kk eli 4 päivää (10 h/d) kuukaudessa. Kuinka paljon murskauspäiviä voi olla maksimissaan kuukaudessa?


    1. Betoni- ja tiilimurske, sekä puujäte
      Hankealueelle on suunniteltu varastoitavaksi pysyvästi miljoona tonnia jätteeksi luokiteltua betoni- ja tiilimurskaa. Kyseisen jätemaan vaikutukset alueen maaperään ja vesistöön tulisi tutkia perusteellisesti. YVA:ssa tulisi selvittää:
      a) jätemaan läpi virtaavan veden määrä rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen
      b) miten betonimurskeen korkea alkalisuus (pH>11) vaikuttaa Lepsämänjoen pH-tasapainoon
      c) miten betonimurskeen korkea alkalisuus (pH>11) vaikuttaa viereisen ampuradan lyijyyn. Lyijyn määrä on n. 50 000 kg.
      d) jätemaan vaikutukset lähialueen omakotitalojen pora- ja rengaskaivojen vedenlaatuun
      e) miten jätemaan haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan ja miten varmistetaan, ettei hanke-alueelle pääse pilaantunutta jätemaata
      f) ovatko haitta-aineiden raja-arvot riittävät kuvaamaan massiivisen varastoinnin vaikutuksia vesistöön


      Pölyn vaikutuksista

      Kallioin louhinnassa tulee huomioida, että louhinnan ensimmäisen vuoden aikana pöly tulee leviämään laajalle alueelle Kiialankallion yläosan louhinnassa louhintapaikan korkeudesta johtuen.
      Myöskään pölyn leviämisen estoa talviaikaan ei ole selostettu, tilanteessa jossa vettä ei ole saatavilla.

      Hankealueella on tarkoitus vastaanottaa ja työstää 120 000 tonnia puujätettä/vuosi,
      100 000 tonnia/vuosi tiili- ja betonijätettä, 5000 tonnia/vuosi asfalttijätettä sekä
      30 000 tonnia/vuosi tonnia rakennus- ja teollisuusjätettä.

      Näistä materiaalista aiheutuva pöly voi aiheuttaa hengitysteidensairauksia, ihottumia, silmien ärsytysoireita sekä allergisoitumista ja infektioiden lisääntymistä. Lisäksi VE 1:n toteutuessa kallionlouhinnasta ja materiaalin jatkokäsittelystä aiheutuu merkittävää kivipölyä. Puupölylle altistuvilla henkilöillä on yli 10-kertainen riski sairastua nenän ja sen sivuontelon syöpään.
      Betonipöly sisältää kvartsipölyä, joka voi aiheuttaa silikoosia (=kivipölykeuhkosairaus) ja niin ikään lisätä syöpävaaraa. Erityisesti lasten kehittyville ja herkille keuhkoille tämä on haitallista ja vaikutukset voivat tulla esille vasta vuosikymmenten jälkeen.
      Tulee ottaa huomioon Harjulan ja Syrjälän alueen suuri lasten määrä.

      Alueella toimii neljä päiväkotia, joissa on 220 lasta. .

      Kouluja alueella toimii kolme:
      Kouluja alueella toimii kolme: Harjulan koulu, 255 oppilasta, Syrjälän koulu, 285 oppilasta
      Vendlaskolan, 50 oppilasta. Niiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on 590 lasta.

      Sementtipöly voi lisätä allergisuutta sementille, nikkelille, kromille ja koboltille. Sementtipölyssä on myös muita lisäaineita, jotka voivat ärsyttää ihoa. Sementtipöly voi lisätä myös hengitystie- ja ihoärsytystä emäksisyytensä takia. Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa on havaittu yhteys sementtipölyn ja nielualueen syövän esiintymisessä.

      Pölyjen kulkeumia ja laskeumia ei voi ennakoida mallinnuksissa vaan siihen vaikuttavat maastonmuodot ja tuulet.
      Harjulanrannan asuinalueelle tuulee yleensä juuri aiotun hankealueen suunnalta.

      Alueella on tarkoitus myös suorittaa massiivista rakennus- ja purkutoiminnan jätteen käsittelyä. Eristevillojen pöly sisältää runsaasti kuituja, jotka voivat kulkeutua keuhkoihin. Eristevillan kuidut sidotaan yhteen sideaineilla, fenoliformaldehydihartseilla. Näillä sideaineilla on merkittäviä kielteisiä terveysvaikutuksia (ihon, silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytys). Myös yhteyksiä syöpään tutkitaan.
      Alueella on tarkoitus murskata tiilijätettä. Sen mukana on aina laastia. Laastit ovat emäksisiä, joten laastipöly voi ärsyttää voimakkaasti ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastit ja niistä muodostuvat pölyt voivat olla jopa syövyttäviä.
    2. Räjähdysainejäämät ja hevosenlanta
      Laskennallisesti 500 000 m3 louhimiseen tarvitaan 350 000 kg räjähdysainetta. Siitä jää räjähtämättä n. 10 %, eli 35000 kg.
      Tulee selvittää mikä on kyseisen 35000 kg ammoniumnitraattia vaikutus alueen ympäristöön ja Lepsämänjokeen.
      Sekä räjähdysainejäämiin, että hevosenlannan varastointiin liittyen, nitraattiasetuksen (1250/2014) mukaan nitraattivarastojen tulee olla tiiviit, eikä päästöjä saisi tapahtua.
      Tulee siis tutkia, ovatko hankealueelle kaavaillut 2 allasta lainkaan riittävät estämään nitraattien pääsyä ympäristöön ja Lepsämänjokeen.
      Myös kaavaillun yhdyskuntajätteen varastoinnin ja käsittelyn aiheuttamat päästöt on jätetty YVA-selvityksessä huomioitta, joten ne tulee YVA:ssa huomioida.
      Lisäksi tulee YVA-selvityksessä tutkia ampumaradan lyijyn ja räjähdeainejäämien yhteisvaikutuksesta. Edistävätkö räjähdysainejäämät lyijyn liukenemista?
    3. Saostusaltaiden jäte
      Tulee selvittää, mihin ja miten saostusaltaista poistettava jäte sijoitetaan.
    4. 5.    Tärinän vaikutus rakennuksiin ja ampumaradan valleihin
      Tulee tutkia, mikä on kallionräjäytyksissä syntyvän tärinän vaikutus alueen asuinrakennuksiin ja viereisen ampumaradan valleihin.
      Vallien tärinänkestävyys saattaa olla kyseenalainen niiden rakenteesta johtuen:
      vuonna 2012 eräs valleista (350 m etäisyydellä louhoksesta) sortui aiheuttaen usean metrin paksuisen mutavyöryn sen ympäristöön, liite 2, avin muistio.
      Myös ampumaradan eteläisimmässä vallissa on ollut pienempiä sortumia.
      Näin ollen vallien sortumisen mahdollisuus on huomioitava YVA-selvitystä tehtäessä.
    5. 6.    Eläinkantaan kohdistuvat haitat
      Alueella on havaittu saukkoja, Circulationin vielä murskaamattoman kallion päällä on metsojen soidinpaikka, Circulationin viereisellä Kivelän luonnonsuojelualueella on tehty liito-oravahavaintoja, Lepsämänjoessa on rapu-, saukko- ja kalakanta. Näiden eläinlajien selviytyminen Circulationin kanssa tulee YVA:ssa selvittää samaten, kuin joessa mahdollisesti elävä jokihelmisimpukan kanta.


    6. Virkistys-, natura- ja luonnonsuojelualueen läheisyys
      Melua, pölyä ja hajuja aiheuttava toiminta ei sovi virkistys- natura- ja, luonnonsuojelualueen läheisyyteen.
    7. Ketunkorven asemakaavoitus
      Espoon puolella Ketunkorven alue nykyisessä yleiskaavassa merkitty pientaloalueeksi ja Espoon kaupunki suunnittelee alueelle asemakaavaa. Circulationin hanke ei saa este tulevalle Asemakaavalle.
    8. Hankkeen vaikutus liikenteeseen
      Lahnuksentieltä (tie 1324) puuttuu on kevyen liikenteen väylä 4,8 km matkalta välillä Espoon Korpilampi – Klaukkalan Harjula.
      Lahnuksentien liikennemäärä on suuri. Liikenneviraston laskennassa henkilöautojen vuorokausimäärä on 4601 autoa/vrk. Raskaanliikenteen määrä on 302 kuorma-autoa/vrk.
      Lahnuksentien nopeusrajoitus on 60 km/h, mutta on osoittautunut, että nopeusrajoitusta rikotaan jatkuvasti.
      Circulationin hankkeen myötä raskaanliikenteen määrä tulee kasvamaan merkittävästi.



      Hankkeen vaikutus raskaanliikenteen määrään per vuosi
      Puujätteen määräksi on ilmoitettu 120 000 tn/a. Jos yhden kuorman keskiarvopaino on 5 tn, saadaan 120000 tn /5 tn = 24 000 kuormaa / vuosi.

      Muun ilmoitetun jätteen määräksi jää siten 270 000 tn/a – 120 000 tn = 150 000 tn/a.
      Jos yhden kuorman keskiarvopaino ”muuta jätettä” on 10 tn, saadaan:
      150 000 tn / 10 tn= 15000 kuormaa/vuosi.

      Vuodessa ajetaan siten kaikkiaan 24000+15000=39000 kuormaa.
      Kuorma-autot joutuvat myös palaamaan hankealueelta, joten kuorma-autojen määrä on Lahnuksentiellä 2 x 39000=78000 kuorma-autoa/vuosi.


      Hankkeen vaikutus raskaanliikenteen määrään per vuorokausi



      Kuormia ajetaan Circulationin ilmoituksen mukaan arkisin klo 6:00 – 22:00, eli 16 h/vrk.
      Toimintaa on viitenä päivänä viikossa, joten viikoittainen ajoaika on 5 x 16 h = 80 h.
      Vuotuinen ajoaika on siten: 52 viikkoa x 80 h=4160 h/vuosi, joka on 249000 minuuttia.

      Raskaanliikenteen lisäys Lahnuksentiellä per vrk, ”Muu jäte”
      Hankealueen liikennettä on 16 h/vrk, joka on 16 h x 60 = 960 minuutti, saadaan
      960 min / 6,4 min = 150 kuorma-autoa/vrk

      Kallionmurskaus


      Louhinnan määrä vuodessa on 350000 tn. Jos keskiarvokuorman paino on 20 tn, saadaan:
      350000 / 20 = 17500 kuormaa/vuosi. Tilanteessa, jossa kaikki kivimateriaali kuljetetaan pois hankealueelta tasaisesti vuoden mittaan, saadaan:
      (249000/17500) x 2 = 28 kuorma-autoa /vrk

      Liikenneviraston laskelman mukaan Lahnuksentien raskaanliikenteen määrä on 302 kuorma-autoa/vrk. Kun tähän lisätään 150 + 28 kuorma-autoa, saadaan Lahnuksentien raskaanliikenteen määräksi 150 + 28 + 302 = 480 kuorma-autoa/vrk.


      Kun kuorma-autojen määrä on 78000 + 17500 kpl/vuosi saadaan
      249000 / 95000 = 2 min 36 s. Eli Lahnuksentiellä tulee ajamaan kuorma-auto hankealueelle/hankealueelta 2 min 36 s välien.

      Circulationin hankkeen johdosta Lahnuksentietä liikkuvan kevyen liikenteen turvallisuus muuttuu täysin kestämättömäksi varsinkin, kun Lahnuksentieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä 4,8 km matkalta.
      Samaten Lahnuksentien tiepohjan runko tuskin kestää kyseistä raskaanliikenteen määrän kasvua.
    9. 10.  Circulation Oy:n riskinkantokyky
      Tulee selvittää, pystyykö Circulation Oy 352 k€ vuosituloksellaan, ison ympäristökatastrofin syntyessä vastaamaan kaikista niistä kustannuksista, joita sellaisen vahingon hoitaminen edellyttää.
      Sellaisia mahdollisia vahinkoja ovat esim. pohjaveden saastuminen, kaivojen saastuminen, Lepsämänjoen saastuminen, jätekasojen tulipalot ja muut alueen ihmisille ja luonnolle mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Liite 3, Circulationin taloustiedot

Hanketta voidaan tarkastella myös taloudellisin perustein. Aiheutuvan ympäristöhaitan takia satojen kiinteistöjen arvot laskevat. Hanke lisää myös tarvetta liikenneväylärakentamiseen. Valitettavasti kiinteistöihin ja liikenneyhteyksiin liittyvät kustannusvaikutukset kohdistuvat muihin kuin hankkeen toteuttajaan. Kokonaistaloudellisuuden kannalta olisi kuitenkin arvioida hankkeen kustannusvaikutukset kaikkien asianosaisten osalta ottaen huomioon, että taloudellisesti kannattamattomia hankkeita ei kannata toteuttaa.

 

Harjulassa 10.7.2017

 

Harjula-seuran puolesta

 

 

_____________________                              ___________________

Paula Huhtala                                                 Martti Helojoki

Yhdistyksen puheenjohtaja                               Yhdistyksen varapuheenjohtaja

 

 

Ketunkorvessa 10.7.2017

 

Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistyksen puolesta

 

 

 

____________________________                      ___________________

Hannu Laakso                                                     Henna Wikström

Yhdistyksen puheenjohtaja                                  Yhdistyksen varapuheenjohtaja

LIITTEET
Liite 1, Asemakuva ja poravaunun sijoitus
Liite 2, Avin muistio, ampumaradan vallin sortuminen
Liite 3, Neljän lähimmän asuinrakennuksen 300 m suoja-aluesektorit
Liitteet 4, 5, 6, 7 ja 8, Asukkaiden hanketta vastustavat adressit kommentteineen